Saariselkä
Saariselän matkailukeskus sijaitsee Pohjois-Lapissa, Inarin kunnassa. Se on tiivis, tuntureiden ympäröimä kylä Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa. Tunnetuin Saariselän tuntureista on 438 metriin kohoava Kaunispää, jonka voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai hiihtohissillä.
Saariselkä on palveluiden ja aktiviteettien keskittymä, josta on kuitenkin vain pari askelta erämaan rauhaan. Saariselällä et tarvitse autoa: kaikki laskettelukeskuksesta ja luontopoluista aina kylpylään, hotelleihin ja ravintoloihin löytyy kävelymatkan päästä. Hyvien kulkuyhteyksien ansioista tavoitat myös muut Pohjois-Lapin ainutlaatuiset kohteet vaivattomasti.
Saariselällä on matkaajille yhteensä 13 500 vuodepaikkaa. Alueen palveluista Alko, posti ja lääkekaappi löytyvät Saariselän tavaratalo Kuukkelista, pankkiautomaatti Saariselkä Holiday Clubista. Lähin apteekki ja terveyskeskus sijaitsevat Ivalossa. Paikallisia asukkaita Saariselällä on noin 350. Alueella ilmestyy matkailijoita varten kaksi ilmaisjakelulehteä, Saariselkä Nyt! ja Saariselän Sanomat.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983, ja se on maamme toiseksi suurin kansallispuisto. Pohjoisosa on tunturi- erämaata, jossa on lukuisia yli 500 metriä korkeita tuntureita. Lounaisosassa on metsiä ja aapasoita ja eteläosassa metsäerämaata. Retkeilijoillä on käytössään erämaatupia, laaja reittiverkosto sekä nuotio- ja levähdyspaikkoja. Kansallispuiston luontoa, maisemaa ja kulttuurihistoriaa esitellään kolmessa asiakaspalvelupisteessä, jotka ovat myös luvanmyyntipisteitä. Koilliskairan luontokeskus sijaitsee Tankavaarassa, Kiehinen Saariselällä ja luontotalo Savukosken kirkonkylässä.
Sompion luonnonpuisto
Sompion luonnonpuisto sijaitsee Saariselällä, Raututunturin eteläpuolella lähellä Lokan tekojärveä. Sen korkeimmat tunturit ovat Nattaset, joista Terävä-Nattanen on 544 metriä ja Pyhä-Nattanen 508 metriä korkea. Liikkuminen puistossa on sallittua kaikkina vuodenaikoina ainoastaan viitoitetuilla reiteillä.
Tankavaaran Kultakylä
Urho Kekkosen kansallispuiston vieressä sijaitseva Tankavaara on paras paikka tutustua kullanhuuhdontakulttuuriin ja kullan historiaan Lapissa. Ympärivuotisesti keskuksessa on avoinna kultamuseo oheispalveluineen, ja kesällä huuhdotaan kultaa ja korukiviä oppaiden johdolla. Loppukesästä Tankavaarassa järjestetään myös kullanhuuhdonnan SM-kisat, marraskuussa puolestaan jammaillaan Kaamosjazzien tahtiin.
Koilliskairan luontokeskus
Tankavaaran ja Urho Kekkosen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä on Koilliskairan luontokeskus, joka sijaitsee noin 30 km Saariselältä etelään. Luontokeskukselta lähtee kolme elämyksellistä luontopolkua, ja keskuksen näyttelyt esittelevät Urho Kekkosen kansallispuistoa ja alueen luontoa tarkemmin. Täällä hoituvat myös kalastusluvat, reittiopastus ja varaukset puiston tupiin.
Kiilopää
Kiilopää on yksi Saariselän tuntureista, ja se sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Kansallispuiston ainutlaatuisen luonnon vuoksi se on yksi Natura-suojelukohteista. Usein kansallispuiston maisemissa patikoivat aloittavat retkensä juuri Kiilopään juurelta, josta lähtee kolme eripituista luontopolkua.
Kaunispää
Kaunispää on ehkä tunnetuin Saariselän tuntureista. Sen 438 metriin kohoavan huipun voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai hiihtohissillä. Kaunispää on erityisesti perhelomien suosittu vierailupaikka, sillä Kaunispäällä on Suomen pisin pulkkamäki, joka takaa vauhdikkaat laskut perheen pienemmille. Kesällä se kuuluu Saariselän runsaaseen patikointireittien valikoimaan.
Jäämerta kohti –näyttely
Saariselän keskustassa sijaitsevassa Siula-talossa uusin tekniikka vie katsojan lähelle Jäämerta ja koko Pohjois-Lapin aluetta. Kohti Jäämerta – näyttely tutustuttaa kävijänsä Northernmost Europe-alueen kiehtovaan kulttuuriin, historiaan, luontoon ja matkailuun. Näyttelyn elämyksellisyyden takaa 240 asteen panoramateatteri, jossa esitetään kuusi ohjelmaa viisi kertaa päivässä.
Hammastunturin erämaa-alue
Lemmenjoen – ja UK -kansallispuistojen väliin sijoittuva Hammastunturin erämaa-alue on yksi maamme suurimmista tiettömistä kairoista. Alue on ollut merkittävä paikka poronhoitokulttuurin alkuaikojen ja kultaryntäyksen kannalta. Hammastunturilla on kaksi merkittyä reittiä, mutta maasto mahdollistaa myös omia reittejä pitkin patikoinnin. Alueen halki kulkeva Ivalojoki on erinomainen melontareitti sekä kalastuskohde.
