Utsjoki
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta ja Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoki on myös kirkonkylän nimi. Muita kyläkeskuksia ovat Nuorgam ja Karigasniemi. Kirkonkylällä pääsee ylittämään kuuluisan lohijoen, Tenojoen Norjan puolelle Saamen siltaa pitkin. Kylältä löytyy kauppa- ja majoituspalveluita sekä tulli ja rajavartiosto. Kesäisin on avoinna Luontotupa, jossa voi tutustua alueen luonnosta ja perinteisistä elinkeinoista kertovaa näyttelyyn. Tenojoki on suosittua soutukalastusaluetta. Talvisin pilkitään tunturijärvistä rautua. Utsjoen kirkonkylää vartioi pyhä Ailigas-tunturi. Utsjoelta lähtee merkittyjä kävelyreittejä. Historiallisesti merkittävä tutustumiskohde on Utsjoen kirkko ja kirkkotuvat Utsjoen Mantojärvellä. Kesäisin paikalla on kahvila ja opastusta. Kevon luonnonpuiston läpi kulkeva merkitty vaellusreitti vie läpi Kevon kanjonin. Reitin pohjoispää löytyy Kenespahdan tietämiltä. Kenespahta on myös mainio luonnonystävän ja maisemanihailijan vierailupaikka.
Utsjoen kivikirkko ja kirkkotuvat
Utsjoen kirkon kupeessa sijaitsevat 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka ovat peräisin 1700 – 1800 –luvuilta. Kirkkoväen entiset yöpymispaikat ovat nykyään suosittu nähtävyys. Kirkkotuvat sijaitsevat kauniilla paikalla Mantojärven rannalla, nelostien varressa, noin 6 km ennen Utsjoen kirkonkylää.
Paistunturi
Laaja ja yhtenäinen erämaa-alue Utsjoen kunnassa, jonka halkaisee Kevon luonnonpuisto. Maisemaltaan Paistunturin erämaa on tunturikoivikoita ja –kangasta. Alueella on sopivia reittejä päivän retkille, mutta se soveltuu yöpymispaikkoineen myös useamman päivän vaellukselle.
Kenespahta
Kenespahdan jääuruiksi kutsutaan 150 m korkeaa pystysuoraa tunturinseinämää, joka talvella jäätyy mahtaviksi ”jääuruiksi” ja sulaa kesällä Kenesjärveen. Tämä luonnon muovaama taideteos sijaitsee Kevon luonnonpuiston reitillä.
Saamensilta
Saamen silta on Tenojoen ylittävä maantiesilta, joka yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Suomessa ja Tenon kuntaan kuuluvan Roavvegieddin Norjassa. Sillan pituus on 300 metriä ja jänneväli on 155 metriä. Silta avattiin vuonna 1993. Siltaan päättyy Helsingistä alkava valtatie 4. E75 kulkee sillan yli ja jatkuu edelleen Norjan puolelle Vuoreijaan.
Karigasniemi
Karigasniemi on yksi Utsjoen kunnan kylistä, ja raja-asema Suomen ja Norjan välillä. Juuri sijainti rajalla on tehnyt siitä kokoonsa nähden vilkkaan kylän, josta löytyy ravintoloiden ja baarien ohella isompi markettikin. Kylä sijaitsee myös Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa, joten se on kalastusmatkailulle tärkeä alue.
Mytologisten tarinoiden ailigas-tunturi
Ailigas on perinteinen luontokohde ja utsjokelaisten tähtitieteilijöiden observatorio. Suomen lapissa on kolme Ailigas-nimistä tunturia, jotka kaikki sijaitsevat Utsjoen kunnassa, tenojoen tuntumassa. Ylimmäinen Ailigas on Karigasniemellä, lähellä paikkaa missä rajajoki Norjan kanssa muuttuu Teno-nimiseksi. Tämä Ailigas on näyttävä 620 metriä korkea tunturi. Seuraava Ailigas lähtee jyrkkään nousuun aivan Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja siksi tämä 535 metriä korkea näyttävä tunturi on nimeltään Nuvvus-ailigas. Kolmas ja alimmainen Ailigas kohoaa Utsjoen kirkonkylän kotitunturina ja on sisaruksista pienin, vain 342 metriä korkea.
Sulaoja
Lähde on suomen suurin ja saamelaisten pyhä paikka. Paikka on ollut myös suosittu talvinen asentopaikka sulan veden vuoksi.
Tenojoki
Tenojoki 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa lohestaan, jota tullaan pyytämään ulkomailta asti. Utsjoen kunnan mailla virtaava Teno on suosittu vesistä myös melojien keskuudessa, ja sen varrella on kauniit retkeilymaastot.
Kevon luonnonpuisto
Utsjoen kunnan alueen Kevo on upeine kanjoneineen yksi maamme kauneimpia retkeilykohteita. Kevon retkeilyreitti on maastoltaan melko vaativaa. Alueen ainutkertaisuuden ja harvinaisten lintujen pesimärauhan vuoksi liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä. Kevon voi hyvällä syyllä sanoa olevan kappale kauneinta Suomea.
