Pääsivu / Palvelut / Nähtävyydet

Nähtävyydet

Inari-Saariselkä matkailualue tarjoaa aidon vaihtoehdon matkailijalle, joka etsii kesytöntä luontoa ja alkuperäistä kulttuuria.
Alueen luonnossa riittää käyntikohteita ja nähtävyyksiä:  sijaitseehan alueella mm. kaksi Suomen suurinta kansallispuistoa, Lemmenjoen kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Erämainen Inarijärvi on jo nähtävyys sinänsä, Inarijärven alue tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pohjois-Lapin erämaisen suurjärven luontoon.

Kaikki alueet

Valitse hakukriteerit

Tiedot
Hakutulokset

Urho Kekkosen kansallispuisto

Alue: Saariselkä

Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983, ja se on maamme toiseksi suurin kansallispuisto. Pohjoisosa on tunturi- erämaata, jossa on lukuisia yli 500 metriä korkeita tuntureita. Lounaisosassa on metsiä ja aapasoita ja eteläosassa metsäerämaata. Retkeilijoillä on käytössään erämaatupia, laaja reittiverkosto sekä nuotio- ja levähdyspaikkoja. Kansallispuiston luontoa, maisemaa ja kulttuurihistoriaa esitellään kolmessa asiakaspalvelupisteessä, jotka ovat myös luvanmyyntipisteitä. Koilliskairan luontokeskus sijaitsee Tankavaarassa, Kiehinen Saariselällä ja luontotalo Savukosken kirkonkylässä.

Lue lisää..

Sompion luonnonpuisto

Alue: Saariselkä

Sompion luonnonpuisto sijaitsee Saariselällä, Raututunturin eteläpuolella lähellä Lokan tekojärveä. Sen korkeimmat tunturit ovat Nattaset, joista Terävä-Nattanen on 544 metriä ja Pyhä-Nattanen 508 metriä korkea. Liikkuminen puistossa on sallittua kaikkina vuodenaikoina ainoastaan viitoitetuilla reiteillä.

Lue lisää..

Koilliskairan luontokeskus

Alue: Saariselkä

Tankavaaran ja Urho Kekkosen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä on Koilliskairan luontokeskus, joka sijaitsee noin 30 km Saariselältä etelään. Luontokeskukselta lähtee kolme elämyksellistä luontopolkua, ja keskuksen näyttelyt esittelevät Urho Kekkosen kansallispuistoa ja alueen luontoa tarkemmin. Täällä hoituvat myös kalastusluvat, reittiopastus ja varaukset puiston tupiin.

Lue lisää..

Kiilopää

Alue: Saariselkä

Kiilopää on yksi Saariselän tuntureista, ja se sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Kansallispuiston ainutlaatuisen luonnon vuoksi se on yksi Natura-suojelukohteista. Usein kansallispuiston maisemissa patikoivat aloittavat retkensä juuri Kiilopään juurelta, josta lähtee kolme eripituista luontopolkua.

Lue lisää..

Kaunispää

Alue: Saariselkä

Kaunispää on ehkä tunnetuin Saariselän tuntureista. Sen 438 metriin kohoavan huipun voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai hiihtohissillä. Kaunispää on erityisesti perhelomien suosittu vierailupaikka, sillä Kaunispäällä on Suomen pisin pulkkamäki, joka takaa vauhdikkaat laskut perheen pienemmille. Kesällä se kuuluu Saariselän runsaaseen patikointireittien valikoimaan.

Lue lisää..

Jäämerta kohti –näyttely

Alue: Saariselkä

Saariselän keskustassa sijaitsevassa Siula-talossa vie katsojan lähelle Jäämerta ja koko Pohjois-Lapin aluetta. Kohti Jäämerta – näyttely tutustuttaa kävijänsä Northernmost Europe-alueen kiehtovaan kulttuuriin, historiaan, luontoon ja matkailuun.

Lue lisää..

Hammastunturin erämaa-alue

Alue: Saariselkä

Lemmenjoen – ja UK -kansallispuistojen väliin sijoittuva Hammastunturin erämaa-alue on yksi maamme suurimmista tiettömistä kairoista. Alue on ollut merkittävä paikka poronhoitokulttuurin alkuaikojen ja kultaryntäyksen kannalta. Hammastunturilla on kaksi merkittyä reittiä, mutta maasto mahdollistaa myös omia reittejä pitkin patikoinnin. Alueen halki kulkeva Ivalojoki on erinomainen melontareitti sekä kalastuskohde.

Lue lisää..

Kultamuseo

Alue: Saariselkä

Sodankylän Tankavaarassa, Kultakylän ja UK-puiston opastuskeskuksen kupeessa sijaitsee maailman ainoa Kansainvälinen Kultamuseo. Perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta. Vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa on näyttelyosastoja yli 20 eri maasta.

Lue lisää..

Inarin retkeilyalue

Alue: Inari

Inarin kirkonkylän läheisyydessä on Inarin retkeilyalue, joka soveltuu erinomaisesti myös kalastuksen harrastajalle. Merkityt polut vievät järveltä toiselle erämaista maastoa pitkin ja alueella on merkityt leiriytymis- ja tulipaikat. Ihanteellisia päiväretkikohteita ovat Pielpajärven erämaakirkko (9 km) sekä Otsamotunturi (20 km).

Lue lisää..

Inarijärvi

Alue: Inari

Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Sen leveys on 50 ja pituus 80 kilometriä. Suurin syvyys on 92 metriä. Järven vesimäärä voisi peittää Suomen viiden senttimetrin paksuisena patjana. Rantaviivaa on yhteensä 3 308 kilometriä ja saaria 3 318. Inarijärven vedet laskevat itäpuolella sijaitsevan Luusuan kautta Paatsjokeen ja edelleen Jäämereen. Inarijärven alue tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua Ylä-Lapin erämaisen suurjärven luontoon. Myös paikalliset ihmiset käyttävät aluetta virkistäytymiseen ja kotitarvekalastukseen. Ohjelmapalvelu- ja majoitusyrittäjät tuovat asiakkaitaan Inarille ympäri vuoden.

Lue lisää..

Ukonsaari

Alue: Inari

Ukonsaari Inarijärven länsipäässä on vesistön tunnetuin saari. Suositun nähtävyyden siitä tekee Ukonkivi, joka on aiemmin toiminut saamelaisten pyhänä paikkana. Saarella on korkeutta noin 30 metriä, leveyttä 50 metriä ja pituutta 100 metriä. Kesällä Ukonsaarelle kulkee päivittäin laivaristeily Inarin kirkonkylältä.

Lue lisää..

Siida

Alue: Inari

Siida on vakinaistanut asemansa saamelaisten kansallismuseona, joten se antaa kattavan kuvan saamelaisesta kulttuurista ja historiasta. Siidassa, sen ulkomuseossa ja näiden yhteydessä toimivassa Ylä-Lapin luontokeskuksessa esittäytyvät Lapin vuodenaikojen koko kirjo mystisine luonnonilmiöineen. Siida sijaitsee Inarin kirkonkylällä, jonne on päivittäinen bussiyhteys Saariselältä ja Ivalosta.

Lue lisää..

Pielpajärven erämaakirkko

Alue: Inari

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkko on rakennettu vuosina 1752-1760 , ja se oli käytössä 1800-luvun loppuun saakka. Inarin Pielpajärven erämaakirkolle vie noin 5km pituinen retkeilypolku, joka lähtee muutaman kilometrin päästä Siidasta. Kirkolta lähtee myös polku Pielpavuonoon, jonne matkaa on 3 km. Kesäisin Pielpavuonoon liikennöi jokibussi.

Lue lisää..

Karhunpesäkivi

Alue: Inari

Karhunpesäkivi on luonnonnähtävyys Myössäjärvellä, noin 25 km Ivalosta  pohjoiseen.
Myössäjärven aarnialueella on maailman ainut jääkauden aikana synnyinpaikaltaan siirtynyt
hiidenkirnun kaltainen tafoni. Karhunpesäkivi on myös Suomen suurin ontto siirtolohkare.
Karhunpesäkivellä toimii kesäaikana kahvila.

Lue lisää..

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Alue: Inari

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka. Sajos on myös tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Lue lisää..

Ortodoksinen kirkko

Alue: Nellim

Nellimin ortodoksinen kirkko on pyhitetty pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon petsamolaiselle. Kirkko on rakennettu vuonna 1987 alkujaan rukoushuoneeksi, ja vuotta myöhemmin metropoliitta Leo vihki sen kirkoksi. Kirkon on suunnitellut Seppo Latvala. Suunnittelussa on käytetty esikuvana Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkko lukeutuu ns. jälleenrakennuskirkkoihin ja sitä käytetään myös ekumeenisten toimitusten pitopaikkana.

Kuvasarja Nellimin ortodoksisesta kirkosta (Inarin Postipurjehdus-hanke)

Lue lisää..

Venäjän raja ja Paatsjoen silta

Alue: Nellim

Suomen ja Venäjän raja on kylän jokapäiväistä ­elämää, myös Virtaniemen rajavartioaseman näkökulmasta. Vierailijoiden kannattaakin käväistä muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Paatsjoen sillalla ihailemassa hienoa jokimaisemaa sekä ihmettelemässä omia että rajantakaisia vartiotorneja.

Videoklippi Paatsjoen sillalta (Inarin Postipurjedus-hanke)

Lue lisää..

Uittoränni

Alue: Nellim

Nellimin seudulla on ollut suuria savottoja niin 1930-luvulla kuin heti sodan jälkeen. Niiden myötä alueelle tuli suomalaisasutusta. Atif-metsäyhtiö rakennutti 1929 Keskimöjärven uittorännin matalien koskiosuuksien yli Nellimjärvelle, josta puut jatkoivat matkaansa Inarille ja Paatsjokea myöten Jäämeren rannalla Norjan Elvenissä sijainneelle sahalle. Entisöity uittoränni sopii koko perheen päiväretkikohteeksi. Perille pääsee autolla tai kävellen paksuvuonosta merkittyä polkua pitkin. Paikalla on laavu tulistelua ja omien eväiden nauttimista varten.

Videoklippi Rännijuhlasta 21.7.2009 (Inarin Postipurjehdus-hanke)

Lue lisää..

Lemmenjoen kansallispuisto

Alue: Lemmenjoki

Suomen suurin kansallispuisto on luontoon mielivälle varma kohde: Lemmenjokilaaksossa, puiston perusosassa liikkumista helpottavat selkeästi merkityt reitit autio- ja vuokratupineen ja tulentekopaikkoineen. Todelliseen erämaahan halajavalle löytyy koskemattomia maastoja syrjempää asutuksesta. Vaihteleva maasto, jossa suot ja tunturit vuorottelevat vesistöjen lomassa, välittää kävijälleen monipuolisen retkikokemuksen.

Lue lisää..

Ravadasputoukset

Alue: Lemmenjoki

Lemmejoen kansallispuiston alueella sijaitsevat vaikuttavat putoukset, joita reunustavat jylhät kallioseinämä ovat upea näköalapaikka. Putoukset ovat Ravadaskönkään
merkityn retkeilyreitin varrella, joka on yksi Lemmenjoen maaston rengasreiteistä.

Lue lisää..

Joenkielinen

Alue: Lemmenjoki

Joenkielinen on noin 9 km:n päässä Njurkulahden kylästä sijaitseva tunturi, jonne johtaa merkitty polku. Tunturilta avautuvat komeat näköalat Lemmenjokilaaksoon ja ympäröiville tuntureille.

Retkikartta

Lue lisää..

Raja-Jooseppi

Alue: Ivalo

Ivalosta käsin pääsee rajanylityspaikalle, jonka läheisyydessä toimi aikoinaan Josef Sallilan rakentama asuinkenttä. Nykyään tämä Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle sijoittuva rakennelma on kulttuurihistoriallinen nähtävyys.

Lue lisää..

Ivalojoki

Alue: Ivalo

Laajalti upeista maisemistaan tunnettu Ivalojoki soveltuu mainiosti melontaan, kalastukseen, ja talvisin myös moottorikelkkailuun. Veden virtausvoima sekä maisemat ovat vaihtelevia ja rantautumispaikkoja löytyy runsaasti. Muita nähtävyyksiä edustaa Ivalojoen Kultala, entisöity kulta-asema 1800-luvulta. Jokialueen suosittu retkeilyreitti kulkee Pahaltaojalta Ivalojoen Kultalaan, 12 km.

Lue lisää..

Sovintovaara

Alue: Ivalo

Ukonjärven etelärannalla sijaitsevan Sovintovaaran huipulta löytyy kesäisin auki oleva näköalakahvila, jonka terassilta avautuu huikeat näkymät Inarijärvelle. Opastuksia seuraten huipulle ajetaan autolla hyvin alppimaista ja loppumatkaltaan jännittävänkin jyrkkää serpentiinitietä pitkin. Kahvilan tiloissa ja pihamaalla on myös Inarijärvi -aiheinen näyttely.

Lue lisää..

Utsjoen kivikirkko ja kirkkotuvat

Alue: Utsjoki

Utsjoen kirkon kupeessa sijaitsevat 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka ovat peräisin 1700 – 1800 –luvuilta. Kirkkoväen entiset yöpymispaikat ovat nykyään suosittu nähtävyys. Kirkkotuvat sijaitsevat kauniilla paikalla Mantojärven rannalla, nelostien varressa, noin 6 km ennen Utsjoen kirkonkylää.

Lue lisää..

Paistunturi

Alue: Utsjoki

Laaja ja yhtenäinen erämaa-alue Utsjoen kunnassa, jonka halkaisee Kevon luonnonpuisto. Maisemaltaan Paistunturin erämaa on tunturikoivikoita ja –kangasta. Alueella on sopivia reittejä päivän retkille, mutta se soveltuu yöpymispaikkoineen myös useamman päivän vaellukselle.

Lue lisää..

Kenespahta

Alue: Utsjoki

Kenespahdan jääuruiksi kutsutaan 150 m korkeaa pystysuoraa tunturinseinämää, joka talvella jäätyy mahtaviksi ”jääuruiksi” ja sulaa kesällä Kenesjärveen. Tämä luonnon muovaama taideteos sijaitsee Kevon luonnonpuiston reitillä.

Lue lisää..

Saamensilta

Alue: Utsjoki

Saamen silta on Tenojoen ylittävä maantiesilta, joka yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Suomessa ja Tenon kuntaan kuuluvan Roavvegieddin Norjassa. Sillan pituus on 300 metriä ja jänneväli on 155 metriä. Silta avattiin vuonna 1993. Siltaan päättyy Helsingistä alkava valtatie 4. E75 kulkee sillan yli ja jatkuu edelleen Norjan puolelle Vuoreijaan.

Lue lisää..

Karigasniemi

Alue: Utsjoki

Karigasniemi on yksi Utsjoen kunnan kylistä, ja raja-asema Suomen ja Norjan välillä. Juuri sijainti rajalla on tehnyt siitä kokoonsa nähden vilkkaan kylän, josta löytyy ravintoloiden ja baarien ohella isompi markettikin. Kylä sijaitsee myös Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa, joten se on kalastusmatkailulle tärkeä alue.

Lue lisää..

Mytologisten tarinoiden ailigas-tunturi

Alue: Utsjoki

Ailigas on perinteinen luontokohde ja utsjokelaisten tähtitieteilijöiden observatorio. Suomen lapissa on kolme Ailigas-nimistä tunturia, jotka kaikki sijaitsevat Utsjoen kunnassa, tenojoen tuntumassa. Ylimmäinen Ailigas on Karigasniemellä, lähellä paikkaa missä rajajoki Norjan kanssa muuttuu Teno-nimiseksi. Tämä Ailigas on näyttävä 620 metriä korkea tunturi. Seuraava Ailigas lähtee jyrkkään nousuun aivan Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja siksi tämä 535 metriä korkea näyttävä tunturi on nimeltään Nuvvus-ailigas. Kolmas ja alimmainen Ailigas kohoaa Utsjoen kirkonkylän kotitunturina ja on sisaruksista pienin, vain 342 metriä korkea.

Lue lisää..

Sulaoja

Alue: Utsjoki

Lähde on suomen suurin ja saamelaisten pyhä paikka. Paikka on ollut myös suosittu talvinen asentopaikka sulan veden vuoksi.

Lue lisää..

Tenojoki

Alue: Utsjoki

Tenojoki 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa lohestaan, jota tullaan pyytämään ulkomailta asti. Utsjoen kunnan mailla virtaava Teno on suosittu vesistä myös melojien keskuudessa, ja sen varrella on kauniit retkeilymaastot.

Lue lisää..

Kevon luonnonpuisto

Alue: Utsjoki

Utsjoen kunnan alueen Kevo on upeine kanjoneineen yksi maamme kauneimpia retkeilykohteita. Kevon retkeilyreitti on maastoltaan melko vaativaa. Alueen ainutkertaisuuden ja harvinaisten lintujen pesimärauhan vuoksi liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä. Kevon voi hyvällä syyllä sanoa olevan kappale kauneinta Suomea.

Lue lisää..

Pulmankijärvi

Alue: Nuorgam

Järvi sijaitsee Nuorgamista 20 kilometriä etelään. Pulmankijärvi on vanhasta meren vuonosta muodostunut Suomen pohjoisin järvi, joka on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Järvessä elää makean veden kampelaa ja kasvillisuutena on harvinaista pensaskanervaa.

Lue lisää..

Ala-jalven museotie

Alue: Nuorgam

Ala-jalve on vuonna 1967 valmistunut vajaan 5 kilometriä pitkä museotie, joka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten.

Lue lisää..

Kuninkaankivi

Alue: Nuorgam

Strömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodelta 1766. Kivet ovat Tenojoen rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimuksesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin aikana, merkkikivissä on hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

Lue lisää..

Välimaan saamelaistalo

Alue: Nuorgam

Välimaan saamelaistalo on museoviraston entisöimä kalastajalappalaisten tila. Asumakenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jolla on myös perinnemaisema-arvoja. Tyypillistä jokisaamelaistaloutta edustava Välimaan asumakenttä sijaitsee Tenojokilaaksossa Utsjoelta Nuorgamiin vievän tien puolessa välissä. Asuinryhmä sisältää mm. turvekattoisen asuinrakennuksen, navetan, aittoja ja lammaspuuran. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta. Rakennusten lähimaastossa näkyy niittyjä ja koivikoita rehunhankinnan jälkinä. Sinänsä tavanomainen asumakenttä on kohonnut arvokkaaksi muiden samaa kulttuuria ja aikakautta edustavien rakennusten tuhouduttua purku- tai muutostöissä.

Lue lisää..

Jäämeri

Alue: Nordkap

Vettä ja taivasta silmänkantamattomiin, luonnon muovaamia jääpatsaita huikeiden tunturinseinämien ympäröimänä. Alueella on erityisesti kalastajien suosima Kaldoaivin erämaa-alue. Retket Jäämerelle ja Pohjois-Norjaan ovat kätevä toteuttaa Pohjois-Lapista käsin esimerkiksi bussilla tai omalla autolla.

Lue lisää..