Pääsivu / Luonto / Revontulet

Revontulet

Tuhansien värilieskojen näytelmä Lapin tummalla taivaalla ihastuttaa kävijöitä syksystä pitkälle kevättalveen. Napa-alueelle ominainen ilmiö syntyy, kun maan magneettikentän kiihdyttämät hiukkaset törmäävät ilmahiukkasiin. Pohjois-Lapissa revontulia näkee runsaasti, mikäli taivas on pilvetön.

Revontulien synty

Revontulet syntyvät, kun maapallon magneettikehässä liikkuu auringosta peräisin olevia sähköisiä hiukkasia, jotka törmäävät ilmakehään. Avaruudesta syöksyvä hiukkanen virittää törmäyksen aikana ilman atomin korkeampaan energiatilaan. Hetken kuluttua atomi palaa perustilaansa ja säteilee samalla viritysenergian täsmälleen tietynvärisenä valona.

Revontulivalot syttyvät taivaalle tavallisesti 2-4 päivää auringon pilkkualueilta lähteneiden purkausten jälkeen. Suomessa revontulet näkyvät tavallisesti 100-150 kilometrin korkeudessa. Revontulien muotoa kontrolloi maan magneettikenttä.

Revontulten syntyä on kautta aikain yritetty selittää erilaisilla teorioilla. Eräs mielikuvituksellisimmista teorioista on ontto maapallo. Teorian mukaan maan sisällä oli toinen asuttu maailma, ja siellä oli jonkinlainen aurinko. Onton maapallon ohuin kuori oli ohut ja reikäinen navoilla. Revontulet olivat teorian mukaan sisäauringon loistavaa valoa.

Revontulien esiintyminen

Revontulien esiintyminen riippuu paljolti auringon aktiivisuudesta, joka vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä. Talvi 2012-2012 tulee olemaan erityisen aktiivinen revontulien suhteen.

Pohjoisimmassa Lapissa revontulia on mahdollista nähdä lähes joka ilta edellyttäen, että on pimeää ja kirkasta. Pilvet estävät näkyvyyden samoin kuin kesän valoisat yöt. Keskimäärin revontulia nähdään pohjoisimmassa Lapissa noin 200 yönä vuodessa. Kemin korkeudella revontulia voidaan tiirailla 100 yönä vuodessa, Helsingissäkin jopa 20 yönä. Keski-Euroopassa revontulet esiintyvät noin kerran vuodessa ja Välimeren alueella vain noin kerran kymmenessä vuodessa.

Revontulien esiintyminen ajoittuu yleensä kello 18-02 väliselle ajalle. Parhaimmillaan leimunta on yleensä kello 20-23. Alkuillan pimentyneelle taivaalle nousee ensin yksi tai kaksi itä-länsi -suunnassa kulkevaa rauhallisesti käyttäytyvää valokaarta. Parin tunnin päästä niiden loiste kirkastuu ja voidaan erottaa pystysäteitä. Sitten voidaan nähdä lyhyt, mutta vaikuttava näky: revontulet liikkuvat nopeasti, jopa 100 km sekunnissa. Keskitaivaalle ilmestyy revontulikorona, jonka jälkeen liekehdintä rauhoittuu.