Historiaa: Kun tie tuli Saariselälle
Saariselän alueen historiaa värittäviä piirteitä ovat saamelaiskulttuuri, kultaryntäykset ja kulkuyhteyksien kehittymien. Pohjoisen Lapin harva asutus ja pitkät välimatkat ovat kautta aikojen olleet haaste niin paikallisille asukkaille kuin pohjoiseen pyrkiville vieraille.
Aina 1900-luvun alkuun asti Pohjois-Lapissa ei varsinaisia maanteitä juurikaan ollut, vaan kulku tapahtui vesireittejä pitkin, hiihtäen ja poron tai hevosen vetämänä. Nykyisen Saariselän alueen läheltä kulki aikoinaan Maantienkurun reitti pohjoiseen josta ovat kirjoittaneet matkakuvauksiaan mm. Elias Lönnrot ja M.A. Castren vuonna 1841.
Ensimmäiseksi tärkeäksi valtareitiksi pohjoiseen muodostui lähinnä postinkulkua palvellut ratsutie Kittilästä Inarin kautta Utsjoelle. Tieyhteys Ivaloon ja Saariselälle tuli ajankohtaiseksi vasta vuonna 1902 Rovaniemen ja Sodankylän välille valmistuneen tien myötä. Ensimmäiset raivaustyöt Sodankylästä pohjoiseen aloitettiin vuonna 1911 ja Ivaloon johtava tie oli valmis vuonna 1914. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen tieyhteys: Ivalojoen kultaryntäyksen seurauksena rakennettiin 1870-luvulla legendaarinen Rovasen maantie jotta päästiin Ivalojoen Kultalaan. Toinen legendaarinen tiehanke oli vuonna 1903 valmistunut yksityisen kaivosyhtiön rakentama ns. Prospektorin tie Vuotsosta Laanilaan.
Uusi tie Ivaloon nousi tärkeäksi kun keisari Nikolai II antoi 1916 määräyksen tieyhteyden jatkamisesta Ivalosta Petsamoon. Venäjän vallankumouksesta johtuneen viivästyksen takia Jäämerentie valmistui vasta 1933. Lapin matkailun perusrakenteet oli luotu 1920-luvulla ja jäämerentien valmistuttua Petsamon Liinahamarin hotelli nousi yhdeksi Lapin matkailun lippulaivaksi yhdessä Rovaniemen Pohjanhovin ja Pallastunturin matkailuhotellin kanssa. Alueen matkailutoiminta on kehittynyt pikkuhiljaa, mutta taitekohtana voidaan pitää 1950 – 1960 –lukuja, jolloin Ivaloon alettiin lentää säännöllisesti ja rakentaminen kiihtyi.
Jäämerentie Rovaniemeltä Petsamoon Liinahamarin satamaan nousi Suomelle elintärkeäksi välirauhan aikana 1940-41 kun Tanskan salmien miinoitus esti kaiken rahtiliikenteen eteläisen Suomen satamiin. Alkoi legendaarinen suomalaisten ja ruotsalaisten kuorma-autojen rahtiralli kapealla ja vaarallisella jäämerentiellä. Ehkä synkintä Saariselän historiaa tapahtui sodan aikana 4.7.1943, jolloin venäläisten desanttiosasto hyökkäsi Piispankiven luona pohjoiseen matkalla olleen linja-auton kimppuun. Tapahtuman muistomerkki "Piispankivi" löytyy heti Laanilan tienhaaran eteläpuolelta.
Sodan jälkeen alkoi kärsineiden teiden ja siltojen kunnostus. Vuosien varrella tieyhteydet kehittyivät, ja eräänlaisena päätepisteenä nykyiselle tilanteelle voitaneen pitää Saariselän ohittavan valtatien päällystystyön valmistumista Kakslauttasessa syyskuussa 1978.
Lähteinä käytetty: Petteri Mäkelä: Pitkoksilta pikiteille - Lapin tiepiiri 75 vuotta. Tiemuseon julkaisuja 18. 2000. Mobilia 2000 - Matkalla jossain Suomessa. Mobilia säätiö. 2000.
