Lapin kultaa

Kultakuumeella ja kullankaivajille on merkittävä rooli Pohjois-Lapin kulttuurihistoriassa. Tankavaara, Ivalojoki ja Lemmenjoki houkuttelivat jo vuosisatoja sitten aarteenetsijöitä, jotka uskoivat löytävänsä Lapin kirkkaista vesistä rikkauksia. Monien vaskooliin on ainakin pienempiä hippuja tarttunutkin, ja kultakulttuuri elää vahvana vielä tänä päivänä: kullankaivuu on suosittu aktiviteetti Lapin kävijöiden keskuudessa.

Ensimmäinen kultaryntäys koettiin Ivalojoella 1869-1900. Tankavaaran kulta-alueen löysi vuonna 1936 Aleksanteri Peltovuoma eli Sauva-Aslakki. Lemmenjoella kullanhuuhdonta alkoi vuonna 1945.
Suurin suomesta löytynyt hippu painaa 393 grammaa ja sen löysi Evert Kiviniemi vuonna 1935. Löytöpaikka on hänen oman kertomuksensa mukaan lähellä Laanilaa, Luttojoen latvoilla.

Ivalojoen ja Saariselän alueen kultaesiintymät ovat vuosimiljoonien tulosta. Jääkautta edeltäneiden kymmenien miljoonien vuosien aikana kallioperä rapautui ja kulta vapautui kallioista. Mannerjää sitten kuljetti hippuja kerrostaen niitä moreenin sekaan. Osa kerrostui uomien ja jokilaaksojen reunoille sora- ja hiekkakerrostumiin kultaesiintymiksi. Ivalojoella kultaa esiintyy vain pääuomassa sekä siihen etelästä laskevien sivujokien laaksoissa. Pohjoisesta laskevien sivujokien varrelta kultaa ei ole mainittavasti löytynyt.

Kullanhuuhdonnan alkuun pääsee varsin vähillä varusteilla. Aluksi tarvitaan vain vaskooli, lapio, työtä pelkäämätön asenne ja reipasta seikkailumieltä. Kaikkein helpoiten huuhtomisen makuun pääsee alueen matkailuyrittäjien avulla. He järjestävät lyhyitä tai pitkiä kullanhuuhdontaretkiä - takuuna varma kultasaalis!

Tankavaaran Kultamuseo on ainoa laatuaan Euroopassa ja muutoinkin Tankavaara on tärkeässä asemassa maailman vaskaajien keskuudessa. Täällä maailmanlaajuinen yhteistyö ja kullanhuuhdonnan MM-kisat saivat alkunsa.

www.kultamuseo.fi

Kultamiehiä Lemmenjoella 1950-luvulla